Lukuja suomalaisten rahapelaamisesta ja peliongelmista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teettää neljän vuoden välein laajan väestötutkimuksen, jossa tarkastellaan Manner-Suomessa asuvien 15–74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamista, rahapeliongelmia sekä rahapelaamista koskevia mielipiteitä ja asenteita.
Tuorein tutkimus tehtiin vuonna 2024 (aineisto vuodelta 2023). Tutkimukseen vastasi 5977 henkilöä, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Tietoa kerättiin verkko- ja postikyselyllä sekä puhelinhaastatteluilla.
Vuoden 2023 väestökyselytutkimuksen mukaan 70 % (vrt 78 % vuonna 2019) eli n. 2,5 miljoonaa 15–74-vuotiaista oli pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana.
Harvemmin kuin kerran kuussa rahapelejä pelasi noin 31 % vastaajista, 1–3 kertaa kuussa pelasi 15 %, kerran viikossa 18 % ja päivittäin tai useita kertoja viikossa pelasi 6 % vastaajista.
29 % vastaajista käyttää pelaamiseen yli 20 € kuukaudessa. Käytetty rahamäärä peleihin on luonnollisesti verrannollinen pelaamisen useuteen: harvemmin kuin kerran kuussa pelaavat käyttivät rahapeleihin keskimäärin reilun euron viikossa, 1–3 kertaa kuussa pelaavat 7 €, kerran viikossa pelaavat 13 € ja useita kertoja viikossa pelaavat 73 €. Rahapelikulutus on hyvin jakautunutta: vuonna 2023 vain 2,2 pelaajista (54 000 eniten pelaavaa) kulutti puolet rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta.
Jopa 37 % alaikäisistä 15–17-vuotiaista oli pelannut jotain rahapeliä viimeisen 12 kk aikana: yleisimpiä arvat (26 %) ja yksityiset pelit rahapanoksin (14 %). Alaikäisten automaattipelaaminen on vähentynyt vuodesta 2019 (v. 2023: 5 %). 56 % alaikäisistä ilmoitti, että aikuinen oli mahdollistanut heidän rahapelaamistaan esimerkiksi rahapelejä ostamalla.
Tärkeimmät ihmisten mainitsemat syyt pelata olivat rahan voittaminen (53 %); jännitys, mielihyvä ja hauskuus (26 %) ja muut syyt (9,2 %). Vain harva ilmoittaa pelanneensa paetakseen, rentoutuakseen tai lievittääkseen stressiä (1 %) – ongelmallisesti pelaavilla nämä motiivit tuntuvat taas olevan melko tavanomaisia.
Netin kautta ilmoitti pelanneensa 44 % vastaajista: 30 % vain netissä, 14 % sekä netissä että pelipisteillä. Vielä vuonna 2015 nettipelaajia oli lähes puolet vähemmän (24 %). Vastaajista lähes kaikki rahapelejä ylipäätään vuoden aikana pelanneet ovat pelanneet Veikkauksen pelejä (68 %), 56 % on pelannut ainoastaan Veikkauksen rahapelejä ja 15 % vähintään yhtä yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolista peliä viimeisen 12 kk aikana (laivalla, ulkomailla tai netissä). Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä oli pelannut 7 % vastaajista.
Yksinoikeusjärjestelmän eli Veikkauksen yleisimmin pelatut pelit olivat –kuten kaikilla aiemmillakin mittauskerroilla – lottopelit ja Jokeri (52 % Veikkauksen pelejä pelanneista vastaajista oli pelannut), arpapelit (40 %), raha-automaatit (18 %) sekä päivittäiset arvontapelit (17 %). Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella pelanneiden suosituimmat pelimuodot olivat raha-automaatit (48 %), vedonlyönti (39 %) ja pokeri (23 %).
Pelaamisen haitat ja rahapeliongelmat
Peliongelman lievimmän muodon eli alhaisen riskin tasolla pelasi vuonna 2023 9 % (PGSI-kyselyn pisteet 1–2) vastaajista. Peliongelman vakavampien muotojen eli kohtalaisen riskin (PGSI-kyselyn pisteet 3–7) ja ongelmapelaamisen tasolla (PGSI-pisteet +8) pelasi vuonna 2023 yhteensä 4,2 % vastaajista (151 000), kun vuonna 2019 luku oli n. 3 %. Peliongelmien vakavammat muodot (PGSI-pisteet +3) ovat selvästi yleisempiä miehillä (6,6 %) kuin naisilla (1,8 %) ja yleisintä ikäluokassa 18–44-vuotiaat.
Vähintään yhtä rahapelihaittaa ilmoitti kokeneensa n. 10 % vastaajista. Jotain taloudellisia haittaa pelaamisesta ilmoitti kokeneensa noin 6 % vastaajista, vähintään yhtä työ- ja opiskeluhaittaa 2 %, vähintään yhtä terveyshaittaa 2 %, vähintään yhtä tunnetason haittaa 6 % ja vähintään yhtä ihmissuhdehaittaa 2 % vastaajista.
Pelaamisen useus, käytetyt rahamäärät ja peliongelma kulkevat usein ja ymmärrettävästi käsi kädessä: päivittäin tai useita kertoja viikossa pelaavista ongelmallisesti pelaavia oli 23 % (PGSI-pisteet yli 3). Harvemmin kuin kerran kuussa pelaavista vastaava luku taas oli melko alhainen 2 %.
Myös pelattujen pelien määrä sekä pelikanava korreloivat ongelmaan: netissä pelaavilla on useammin ongelmia kuin vain kivijalassa pelaavilla ja useampaa kuin neljää eri pelityyppejä pelanneella ongelmia oli useammin. Nettipelaajista vain Veikkauksen pelejä pelanneilla oli vähemmän peliongelmia (6 % PGSI yli 3) kuin heillä, jotka ovat pelanneet vain yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä (21 % PGSI yli 3).
Vähiten ongelmia on arpa- ja lottopelejä pelanneilla, eniten taas kasinopöytäpelejä, hevospelejä, raha-automaattipelejä ja vedonlyöntipelejä pelanneilla.