Vaikeat tunteet ja niiden kanssa toimiminen

Itselle tärkeän ihmisen rahapeliongelma aiheuttaa monenlaisia kielteisiä tunteita myös läheisissä. Esimerkkejä läheisten mahdollisesti kokemista vaikeista tunteista ovat esimerkiksi epätoivo, ahdistus, turvattomuus, pettymys, viha, pelko, syyllisyys ja häpeä.

Tämänkaltaisia epämiellyttäviä tunteita kukaan ei luonnollisesti haluaisi kokea. Surullisina ja ahdistuneina kaikki näyttää synkemmältä: kiinnitämme huomiota erilaisiin asioihin, teemme erilaisia havaintoja ja myös toimimme eri tavalla kuin jos tunnemme olomme iloisiksi ja huolettomiksi.

Kaikenlaiset tunteet ovat luonnollisia ja tarkoituksenmukaisia viestintuojia. Myös kielteisillä tunteilla on tarkoituksensa: esimerkiksi pelko on auttanut luolaihmistä suojautumaan luonnossa esiintyneiltä vaaroilta, auttanut häntä harkitsemaan toimintaansa ja näin selviytymään.

Koska tunteet ovat luonnollisia ja tarpeellisia, ne eivät ole lähtökohtaisesti vaarallisia eivätkä jotain, mitä pitäisi vältellä. Toisaalta jos kielteinen tunne “jää päälle”, se voi aiheuttaa niin vakavaa kärsimystä, että siitä voi tulla vaarallinen. Tunteet voivat siis johtaa harhaan tai sellaiseen toimintaan, joka ei tue selviytymistä tai hyvinvointia, Myös esimerkiksi luolaihmisellä niin täysi pelottomuus kuin liiallinen pelkokin ovat molemmat voineet olla selviytymisen esteenä.

Tunteiden kesto ja voimakkuus vaihtelee. Monet tunteista kestävät vain pienen hetken korvautuakseen taas pian uusilla. Jotkut tunteista taas voivat jäädä pidemmäksi ajaksi päälle, vaikka ne välillä hetkeksi helpottaisivatkin otettaan. Pelaajaan voi kohdistua huolta vuosien ajan, vaikkei huoli painaisikaan läheistä joka hetki. Toisinaan tilanteet aktivoituvat ja läheisten huoli ja pelot nousevat. Pidempään läsnäolleista tai toistuvista samoista tunteista puhutaan esimerkiksi mielialoina tai tunnetiloina.

Monet tunteista eivät ole useinkaan erityisen tiedostettuja, vaan nopeasti ohi vilahtavia reaktioita erilaisiin tilanteisiin. Toisaalta tunnekokemus voi myös olla hyvinkin tiedostettu silloin kun pysähdymme kuulostelemaan tunteitamme, nimeämme niitä, tunnistamme mistä ne ovat peräisin sekä arvioimme niistä herääviä ajatuksia (ovatko ajatukset todenmukaisia vai liioiteltuja).

Tunteiden ja ajatusten tunnistaminen on hyödyllistä, sillä se mahdollistaa myös harkitumman toiminnan. Esimerkiksi vihan tunteeseen on mahdollista reagoida positiivisesti (toimimalla päättäväisesti ja jämäkästi) tai negatiivisesti (juomalla pään täyteen, haukkumalla toisia tai paiskomalla tavarat rikki).

Ihminen ei siis valitse tunteitaan, mutta valitsee toimintansa. Järki ja harkinta ovat siis tärkeitä nopeiden ja jäsentymättömien tunteiden seuralaisia. Päätöksenteko ja toiminta on parhaimmillaan tunteen ja järjen yhteistyötä.

Vaikeiden tunteiden kieltäminen tai estäminen eivät ole toimivia tunteiden käsittelyn keinoja. Tunteet tulisi hyväksyä ja niitä tulisi käsitellä sellaisilla keinoilla, jotka helpottavat omaa oloa. Vihan tunne voi sammua syömällä tai nukkumalla yön yli. Joskus taas on välttämätöntä saada asia selvitettyä vihaa aiheuttaneen henkilön kanssa. Joskus sekään ei auta, vaan tarvitaan ehkä pidempi terapiajakso.

Yleisesti ottaen tunteitaan ja ajatuksiaan olisi hyvä pyrkiä ilmaisemaan läheisilleen avoimesti mutta rakentavasti: kertoa mikä itseä painaa, miltä asiat tuntuvat ja mitä niistä ajattelee sekä miten toivoo että yhdessä toimittaisiin. Yhteys muiden kanssa on mahdollista syventyä. Tunteistaan puhuminen on usein myös ajattelemista: itseä painaviin asioihin voi alkaa löytyä uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Esimerkkejä yleensä toimivista tavoista käsitellä tunteita

• tunteen tunnistaminen ja nimeäminen
• tunteen aiheuttajan tunnistaminen
• tunteen hyväksyminen
• omien ajatusten todenperäisyyden arviointi
• tarvittaessa nälän tai väsymyksen poistaminen
• tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen läheisilleen
• toisten ihmisten seura ja avoin keskustelu
• päiväkirja
• rentoutuminen ja rauhoittuminen
• tietoinen hengittäminen tai meditaatio
• huomion kiinnittäminen nykyhetkeen menneestä tai tulevasta
• luonnossa liikkuminen
• kävely tai urheilu
• elokuva tai kirja
• kirjoittaminen

Pitkäkestoisista kielteisistä tunteista eroon pääsyssä usein auttaa

• tosiasian ja tilanteen hyväksyminen
• omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen (omaan toimintaan voi aina vaikuttaa)
• uusien tulkintojen ja näkökulmien aktiivinen etsiminen
• oman toiminnan ja olosuhteiden muuttaminen
• tunteiden ja ajatusten käsittely ja jakaminen (omat läheiset, vertaistuki tai terapia)

Lähteinä hyödynnetty: Mieli ry (Tunteet suuntavat ajatuksia ja toimintaa)