Rahapelaaminen Suomessa

Vuonna 2023 suomalaisista 70 prosenttia oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä 12 viime kuukauden aikana (naiset 65 %; miehet 75 %). Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2 524 000 henkilöä.

Rahapelaajien osuus väheni naisilla ja miehillä. Rahapelejä pelanneiden osuus pieneni kaikissa täysi-ikäisten ikäryhmissä vuodesta 2019 vuoteen 2023. Rahapelaaminen on vähentynyt ja muuttunut entistä satunnaisemmaksi myös pidemmällä aikavälillä. Vuonna 2023 vastaajat pelasivat tyypillisimmin harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Nettipelaaminen oli yleisintä miehillä ja 45–59-vuotiailla. Nettipelaaminen yleistyi 45–74-vuotiailla, mutta nuorten aikuisten nettipelaaminen väheni.

Eniten pelatut rahapelityypit ovat edelleen Veikkauksen tarjoamat pelit: lottopelit ja/tai Jokeri (52 %), arpapelit (40 %) ja raha-automaattipelit muualla kuin kasinolla (18 %). Veikkauksen tarjoamien rahapelien pelaaminen väheni vuodesta 2019.

Vastaajista seitsemän prosenttia oli pelannut vähintään yhtä Veikkauksen ulkopuolista nettirahapeliä vuonna 2023. Miehistä suurempi osuus (12 %) pelasi Veikkauksen ulkopuolisia nettipelejä kuin naisista (2 %). Tämä osuus sisälsi Pafin (Ålands Penningautomatförening) ja ulkomaisten pelintarjoajien nettipelejä pelanneet. Veikkauksen ulkopuolisten nettipelien pelaaminen lisääntyi 45–59-vuotiailla ja pienituloisimmilla.

Vaikka ulkomaisten nettipelien pelaamisen määrässä ei vuonna 2023 tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 2019, on niiden pelaaminen lisääntynyt pidemmällä ajanjaksolla. Pafin nettipelien pelaaminen yleistyi vuosien 2019 ja 2023 välillä.

Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista (naiset 1,8 %, miehet 6,6 %). Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 151 000 henkilöä. Vuosi 2023 poikkeaa aiemmista mittauskerroista, jolloin vastaava osuus oli noin kolmen prosentin tasolla.

Vakavuudeltaan eritasoiset peliongelmat ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Lisäksi vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelaavien miesten osuus oli vuonna 2023 korkeampi kuin aiempina mittauskertoina.

Vuonna 2023 vastaajista 74 prosenttia (miehet 65 %; naiset 82 %) koki, että yksinoikeusjärjestelmä on hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksinoikeusjärjestelmän kannatus haittojen ehkäisijänä on kasvanut pitkällä aikavälillä. Vuosien 2019 ja 2023 välillä yksioikeusjärjestelmän kannatus kuitenkin kasvoi naisilla ja vähentynyt miehillä. Erityisesti nuorin ja vanhin ikäryhmä koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja.

Rahapelaamiseen liittyvät asenteet ovat muuttuneet kielteisemmäksi pidemmällä aikavälillä. Vuoden 2019 jälkeen asenteet muuttuivat myönteisemmiksi 45–59- ja 60–74-vuotiailla, mutta muissa ikäryhmissä ne muuttuivat kielteisemmiksi. Naisten asenteet ovat pysyneet tasaisina jokaisena tarkasteluajankohtana, mutta miesten asenteet sen sijaan ovat vaihdelleet.

Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksessa tarkastellaan 15–74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamista, rahapeliongelmia ja rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuosina 2007, 2011, 2015, 2019 ja 2023. THL toteutti tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta (STM). STM myös rahoitti tutkimuksen (arpajaislaki 52 §). Tilastokeskus toteutti tutkimuksen tiedonkeruun verkko- ja postikyselyiden avulla sekä puhelinhaastatteluina. Vuoden 2023 tutkimukseen osallistui 5977 suomalaista.

Lähde: Suomalaisten rahapelaaminen 2023. Tilastoraportti 15/2024, 16.4.2024. THL

Suora lainaus: thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/rahapelaaminen