10. Uusi minä
Ajan kuluessa kriisi ja suhde pelaajaan helpottuu ja muuttuu. Läheinen ei enää ole aktiivinen toimija pelaamisen suhteen. Pelaaja on toivottavasti ottanut vastuun pelihistoriastaan sekä uudesta pelaamattomasta tulevaisuudestaan. Joka tapauksessa läheinen on ymmärtänyt, ettei hän voi lopettaa pelaamista eikä tehdä muutostyötä toisen puolesta. Läheisenä voi olla hyvällä tavalla tukena kunnioittaen pelaajan itsemääräämisoikeutta ja vastuunottoa samalla omasta hyvinvoinnista huolehtien.
Uudenlainen elämäntapa ja -asenne vakiintuu, ymmärrys omasta roolista selkeytyy ja huoli vähenee. Läheisen kyky ja mahdollisuus suunnitella omaa elämäänsä täysipanoisesti palautuu.
Läheisen suhtautuminen toisen valintoihin muuttuu hyväksyväksi. Läheinen ymmärtää, että kaikki valinnat eivät ole hänen käsissään. Läheinen saattaa ajatella: ”Haluan suhtautua häneen myötätuntoisesti antaen aikuisen ihmisen vastuun hänelle, enkä halua sitä häneltä riistää ”. Itsesyytökset ja häpeä hälvenevät. Itsensä alkaa nähdä ensisijaisesti muuna kuin rahapelaajan läheisenä.
Isoja ja oleellisia kysymyksiä itselle esitettäväksi ovat: Olenko antanut anteeksi läheiselleni ja itselleni? Kuka minä olen kaiken tämän jälkeen? Mitä olen oppinut itsestäni?
Parhaimmillaan muutoksen läpikäyminen antaa valmiuksia vastata kysymyksiin siitä, millainen tarkoitus elämällä ja kokemuksilla on ja mitä haluaa jatkossa. Elämästä voi muutoksen myötä tulla merkityksellisempää.
Materiaalit