Läheisen vaiheet ja toipuminen

Läheisen ja pelaajan polut kulkevat eri tahtiin. Tietoisuus ongelmallisesta rahapelaamisesta ja sen laajuudesta tulee usein täysin yllätyksenä läheiselle, vaikka hänellä olisikin jonkinlainen aavistus mahdollisesta pelaamisesta.

Kun pelaaja on jo miettinyt avun hakemista tai vaikkapa pelivelkojen maksusuunnitelmaa, läheinen saattaa olla vielä shokissa. Kuvaus läheisen vaiheista sisältää kuusi yleistä kohtaa epäilyksestä toipumiseen sekä niihin liittyviä tarpeita ja tunteita, jotka vaikuttavat oman tilanteen arviointiin ja sopivan avun ja tuen tarpeeseen. Tieto läheisen mahdollisista tunteista ja polun eriaikaisuudesta sekä näiden tunnistaminen luovat ymmärrystä, joka usein vähentää ristiriitatilanteita.

Läheisen tilannetta voi tarkastella matkana, jossa on erilaisia vaiheita. Kaikkia niistä ei voi aina selkeästi havaita. Vaiheiden kestot vaihtelevat ja ne saattavat esiintyä myös päällekkäisinä. Malli on yksinkertaistettu esimerkki, joka voi toimia oman tilanteen hahmottamisen ja yhteisen keskustelun tukena.

Pohdi

• Missä kohtaa läheisesi mahdollisesti menee?
• Miten läheisesi tunnetilojen ymmärtäminen auttaa sinua vuorovaikutuksessa hänen kanssaan?

1. Epätietoisuus

• Ongelma ei ole vielä paljastunut tai pelaamista ei ole vielä tulkittu ongelmalliseksi.
• Usein tiedetään, että on joku ongelma, mutta sitä ei osata vielä nimetä.
• Läheinen on huolestunut ja epäileväinen (epäilee esim. uskottomuutta) ja etsii syitä ongelmiin.
• Epätietoisuutta pitkittää pelaamisen salailu, julkisen keskustelun vähyys, ongelman tuntemattomuus, tilanteen normalisointi tai kieltäminen (esim. kaikkihan pelaa, ei minun puolisoni pelaa).

2. Paljastuminen

• Paljastuminen on merkittävä käännekohta läheisenä olossa. Se on pahimmillaan sokki, järkytys tai jopa traumaattinen kokemus.
• Voimakkaiden tunteiden vaihtelua ja ristiriitaisuutta (viha, pelko, epätoivo, sääli, helpotus, masentuneisuus, eristäytyneisyys).
• Psyykkisten vaikutusten lisäksi läheiselle seuraa usein myös fyysisiä vaikutuksia kuten unettomuutta ja päänsärkyä.
• Ongelma voi paljastua kolmella tavalla:
  1. vahinko
  2. myöntäminen
  3. ulkopuolinen taho
• Aina varsinaista paljastumisen hetkeä ei ole nähtävissä. Yleensä kyse on silloin siitä, miten osapuolet tulkitsevat pelaamisen ongelmallisuutta. Kriisiavun tarve korostuu.

3. Akuutti puuttuminen

• Läheinen keskittyy korjaamaan pelaamisesta aiheutuneita konkreettisia haittoja. Taloudelliset vaikutukset usein korostuneessa asemassa.
• Konkreettinen toiminta on yksi selviytymiskeino, jolla pyritään turvaamaan elämän jatkuvuus.
• Läheinen ei jaksa mennä vielä kovin syvälle ongelman tulkintaan ja ymmärtämiseen.
• Konkreettisen avun, tuen ja neuvonnan tarve korostuu.

4. Vastuun kantaminen ja huolehtiminen

• Usein pitkäaikaisin, vallitsevin ja kuluttavin vaihe, jolla on pitkän aikavälin fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.
• Vastuun kantaminen ilmenee kahdella tavalla, joista toinen yleensä vallitseva:
  1. Läheinen motivoi pelaajaa kaikin keinoin muutokseen ja pyrkii estämään pelaamisen.
  2. Läheinen korjailee ja keskittyy pelaamisesta aiheutuviin seurauksiin.
• Tilanne turhauttaa. Läheinen odottaa itseltään usein liikoja ja toivoo liikaa koskien tilannetta.
• Läheiset unohtavat usein omat tarpeensa ja hyvinvointinsa ja keskittyvät hakemaan apua pelaajalle.
• Autetaan, hoivataan, laaditaan sääntöjä, rajoitetaan ja tuetaan.
  • Palvelujen ja tuen piiriin hakeutuminen korostuu. Läheinen kuitenkin hakee harvoin apua itselleen.

5. Ratkaiseminen

• Haetaan muutosta, joka mahdollistaisi tyydyttävän elämän. Pohditaan suhdetta pelaavaan läheiseen.
• Muutos voi tapahtua eri tavoin:
  1. Pelaaminen loppuu.
  2. Omaan hyvinvointiin keskittyminen ja ongelmasta irtisanoutuminen
  3. Ero pelaajasta.
• Tieto peliongelmasta ja -riippuvuudesta auttaa monesti oman ratkaisun löytymistä.
• Läheisellä on usein vuorottelua vastuunkantamisen ja huolehtimisen sekä ratkaisuvaiheen välillä.
• Itsetunnon ja selviytymiskeinojen vahvistaminen sekä sosiaalinen tuen merkitys (esim. ystävät, vertaistuki) korostuu.

6. Toipuminen

• Pitkäaikainen vaihe, joka alkaa hiljalleen ja vaatii aikaa (esim. että pystyy puhumaan asiasta avoimesti).
• Etäisyys (henkinen ja/tai fyysinen) ongelmasta mahdollistaa toipumisen.
• Tilannetta ja ongelmaa pohditaan syvällisesti: ilmiön ymmärtäminen, syytulkinnat ja tiedonhankinta.
• Voiko antaa anteeksi ja luopua syyllisyydestä?
• Jälkihoidon tarve usein unohtuu. Läheisen prosessi ei useinkaan pääty pelaamisen loppumiseen.

Lähde: Pajula (2007): Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä? Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin. Stakes.